tiistai 15. marraskuuta 2016
Tulevaisuusverstaalla
Tällä kertaa bloggaukseni hoituukin mukavasti "pomoni", ystäväni ja kollegani Eija Hagelbergin toimesta...
Itse olin samaisessa Tulevaisuuden Tutkimuskeskuksen setissä päivää aikaisemmin. Fiilikset ja ajatukset olivat itselläni verstaan jälkeen hyvin saman suuntaiset kuin Eijalla.
Tästä Eijan "raporttiin":
http://jarki.fi/sites/default/files/palkokasvit_2016.pdf
Lukekaapa myös tämä VTT:n näkemys Suomen valkuaisomavaraisuuden nostosta. (linkki myös Eijan tekstissä). http://www.vtt.fi/inf/pdf/visions/2015/V6.pdf
tiistai 16. elokuuta 2016
HE-VA kylvöä
10-11.8. suoritettiin Toivon Tilalla meille, ja Suomessa monelle muullekin, täysin uutta syysrapsin kylvötekniikkaa.
Kylvö toteutettiin Malmgårdin Koneaseman toimesta ja kyseessä oli jankkurikylvö tanskalaisella HE-VA Grass-Tillerillä, jonka päälle on asennettu Multiseeder puhallinkylvöyksikkö.
Jankkurin käyttö kylvön yhteydessä nopeuttaa rapsin alkukehitystä kun pellon tiivistymät kuohkeutuvat oikeasta syvyydestä. Lannoitteet ja siemenet puhalletaan ohjainyksikön säätelemänä jankkuroituun vakoon. Tämän ansiosta kylvö tarkentuu, juurtuminen tapahtuu riittävän syvään ja juuristo haaroittuu hyvin. Etanasyötin levitys toteutetaan samanaikaisesti kylvön yhteydessä. Kylvöjankkurin piikkien väli on 50 cm, jonka ansioista kasvustolla on tilaa versoa voimakkaasti.
Jankkurikylvöä voisi kutsua eräänlaiseksi kaistalekylvöksi (Strip-till), koska panokset kohdennetaan vain kapeaan kylvöriviin.
Toisaalta taas jankkuroinnista saadaan parempi hyöty irti, (kts. biologis-mekaanienen syväkuohkeutus) koska syysrapsin juuristo kykeneen tehostamaan jankkurin tekemää kuohkeutustyötä.
Merkittävä etulyöntiasema, verrattuna perinteiseen muokkaukseen+kylvöön, syntyy myös kosteuden säilymisestä maassa. Syysrapsin kylvöaika ajoittuu heinä-elokuun vaihteeseen, jolloin poutajakso voi pilata tasaisen alkuunlähdön. Koska maan pintaa ei rikota voimakkaalla muokkauksella, itämiskosteus siemenille varmistuu.
Veturina kylvöyksikössä oli mm. automaattiohjauksella varustettu Fendt 939.
Koska riviväli on peräti 50 cm ja kylvö tehdään mieluiten vinoon esikasvin(viljan) kylvösuuntaan nähden on automaattiohjaus lähes välttämätön apuväline tässä työssä. Työsaavutus koneella on 1-1,5 ha tunnissa maalajista ja lohkoista riippuen. Vinoon tehtävällä kylvöllä helpotetaan mm. ruiskutustoimenpiteitä (ajourat jäävät näkyviin) ja vältetään kokonaisen kylvörivin tallaamista.
Huomioita kylvön edetessä:
- Sadekuuron jälkeen työtä pystyy jatkamaan hyvin nopasti. (sateella ei voi kylvää koska ilman kosteus haittaa puhallinkonetta) Vähäisiä kylvötunteja tulee siis myös tätä kautta lisää.
- Nyt 16.8. nähdään taas miten olemattoman pieni kylvöikkuna syysrapsilla on ja lohko olisikin jäänyt sateiden takia kylvämättä, jos sitä olisi lähdetty kyntämään ja muokkaamaan.
Kylvö toteutettiin Malmgårdin Koneaseman toimesta ja kyseessä oli jankkurikylvö tanskalaisella HE-VA Grass-Tillerillä, jonka päälle on asennettu Multiseeder puhallinkylvöyksikkö.
Yleistä jankkurikylvöstä
Jankkurin käyttö kylvön yhteydessä nopeuttaa rapsin alkukehitystä kun pellon tiivistymät kuohkeutuvat oikeasta syvyydestä. Lannoitteet ja siemenet puhalletaan ohjainyksikön säätelemänä jankkuroituun vakoon. Tämän ansiosta kylvö tarkentuu, juurtuminen tapahtuu riittävän syvään ja juuristo haaroittuu hyvin. Etanasyötin levitys toteutetaan samanaikaisesti kylvön yhteydessä. Kylvöjankkurin piikkien väli on 50 cm, jonka ansioista kasvustolla on tilaa versoa voimakkaasti.
Jankkurikylvöä voisi kutsua eräänlaiseksi kaistalekylvöksi (Strip-till), koska panokset kohdennetaan vain kapeaan kylvöriviin.
Toisaalta taas jankkuroinnista saadaan parempi hyöty irti, (kts. biologis-mekaanienen syväkuohkeutus) koska syysrapsin juuristo kykeneen tehostamaan jankkurin tekemää kuohkeutustyötä.
Merkittävä etulyöntiasema, verrattuna perinteiseen muokkaukseen+kylvöön, syntyy myös kosteuden säilymisestä maassa. Syysrapsin kylvöaika ajoittuu heinä-elokuun vaihteeseen, jolloin poutajakso voi pilata tasaisen alkuunlähdön. Koska maan pintaa ei rikota voimakkaalla muokkauksella, itämiskosteus siemenille varmistuu.
Malmgårdin HE-VA
Kyseisessä koneessa on 7 piikkiä ja kapeahkot kärjet. Työleveys on 3,5 metriä. Kone poikkeaa hieman tutummasta HE-VA:n Sub-Tilleristä. Grass-Tiller on suorarunkoinen ja kiekkoleikkureilla varustettu. Sub-Tiller taas on rungoltaan V:n mallinen ja toimitetaan ylensä ilman leikkureita sekä leveämmillä piikin kärjillä. http://www.he-va.com/ Lannoite tulee etusäiliöstä puhaltimen voimalla kylvöriviin.Veturina kylvöyksikössä oli mm. automaattiohjauksella varustettu Fendt 939.
Koska riviväli on peräti 50 cm ja kylvö tehdään mieluiten vinoon esikasvin(viljan) kylvösuuntaan nähden on automaattiohjaus lähes välttämätön apuväline tässä työssä. Työsaavutus koneella on 1-1,5 ha tunnissa maalajista ja lohkoista riippuen. Vinoon tehtävällä kylvöllä helpotetaan mm. ruiskutustoimenpiteitä (ajourat jäävät näkyviin) ja vältetään kokonaisen kylvörivin tallaamista.
Kylvöt Toivon Tilalla
Esikasvina lohkollani oli monitahoinen Wolmari-ohra. Ennen kylvöä valmistelin lohkon huolellisesti: Puinnin suoritin mahdollisimman pitkään sänkeen ja silpun pituuden säädin mahdollisimman lyhyeksi. Näin siksi että kesän aikana taimettuneiden rikkojen lehtipintaa olisi mahdollismman paljon näkyvissä, puinnin jälkeen tehtävää glyfosaattikäsittelyä varten. Ruiskutuksen yhteydessä levitin traktorin keulalla olevalla sähköviskalla 2,5 kg Sluxx-etanasyöttiä hehtaarille. Ruiskutuksen jälkeen muutaman tunnin kuluttua silppusin sängen vielä mahdollisimman lyhyeksi (n. 7-10 cm) tasomurskaimella, jotta sänki ei kilpailisi ja varjostaisi rapsin taimia. Kylvösiemenmäärä oli hieman alle 50 kpl/m3 ja lajikkeina Thure(BOR) sekä Pioneerin "06". Sluxxia puhallettiin kylvöriviin vielä 3 kg/ha.Sähköviska ruiskutraktorin keulalla. |
Jankkurin piikin taakse puhalletaan lannoite kumiputkesta. Seuraavasta putkesta tulevat siemenet ja etanasyötti puhalletaan jyrän jälkeen (teräsputkesta) viimeisenä, kylvöriviin maan pinnalle. |
Grass-Tillerissä on kiekkoleikkurit vakiovarusteena, jotta jankkurointi/kylvö voidaan tehdä suoraan myös heinän sänkeen. |
Jankkurin piikki muokkaa sänkipeltoon n.5-10 cm levyisen "railon" johon lannoite, siemenet ja etanasyötti puhalletaan. |
Malmgårdin Koneaseman HE-VA on varustettu etulannoittesäiliöllä ja kahdella piensiemenkylvöyksiköllä, jolloin kaikki kylvötoimet (lannoitus,kylvö+Sluxx) tapahtuu yhdellä ajokerralla. |
Jälki on varsin mallikelpoista.
Lierot tuntuvat viihtyvän... |
- Sadekuuron jälkeen työtä pystyy jatkamaan hyvin nopasti. (sateella ei voi kylvää koska ilman kosteus haittaa puhallinkonetta) Vähäisiä kylvötunteja tulee siis myös tätä kautta lisää.
- Nyt 16.8. nähdään taas miten olemattoman pieni kylvöikkuna syysrapsilla on ja lohko olisikin jäänyt sateiden takia kylvämättä, jos sitä olisi lähdetty kyntämään ja muokkaamaan.
perjantai 15. heinäkuuta 2016
Syysohran viljelyohjeita Suomeen
Kävimme
pienellä työryhmällä Virossa tutustumassa syysohran ja
syysöljykasvien viljelyyn alkukesällä. Tässä hieman vierailun
”satoa” Suomeen suunniteltujen syysohran viljelyohjeiden
merkeissä.
Syysohran viljelyohjeita
Esikasvit
ja muokkaus
Syysohran
viljelyn suunnittelu tulee aloittaa jo keväällä esikasvia
valittaessa. Herne, syysvehnä, aikainen kaura, viherlannoitusnurmi
ja kesanto ovat hyviä esikasveja. Ohra ei sovellu syysohran
esikasviksi turhan korkean tautiriskin takia. Kyntö on todettu
parhaaksi muokkaustavaksi.
Kylvö
Viljelyvyöhyke
vaikuttaa parhaaseen kylvöaikaan, sillä lämpösumma vaikuttaa
sivuversojen määrään. Ruotsissa tavoitteeksi on asetettu 280
astetta ennen talvea. Syksyllä syysohra kasvattaa ensin 2-3 lehteä,
sen jälkeen juuristo alkaa kehittyä ja lopuksi sivuversot 5-10 kpl.
Minimitavoite on 5 sivuversoa/kasvi. Keväällä pensominen on
mahdollista mutta epävarmaa.
Syysohran
kylvö tule tehdä tarpeeksi aikaisin, lämpösummavaatimus täyttyy
I-vyöhykkeellä, kun kylvetään 15.-31. elokuuta välisenä aikana.
Kylvötiheys
populaatiolajikkeilla on 300-350 kpl neliölle (230-300 kg/ha) ja
hybridilajikkeilla 160-200 kpl / neliö.
Lannoitus
Syysohra
on voimakaskasvuinen vilja, joka versoo runsaasti jo syksyllä. Yara
Kotkaniemen tutkimuksissa sen on havaittu ottavan 50 kiloa typpeä
kasvustoon syksyn aikana, fosforia 7 kg ja kaliumia 40 kg/ha. Oikea
lannoitus nopeuttaa kehitystä ja valmistaa kasvia ankaran talven
varalle. Fosfori ja kalium auttavat talvehtimisessa ja riittävä
typpi varmistaa versoutumisen.Hivenlehtilannoitus syksyllä on välttämätöntä. Mangaania tulee antaa runsaasti, niin ettei siitä missään vaiheessa ole pulaa.
Lannoitusesimerkki
jos tila ei ole sitoutunut ympäristökorvaukseen:
Syyslannoitus:
YaraMila
Y 6, 300 kg/ha (51-14-30-12)
Esim.
YaraVita Mantrac Pro 3*1 l/ha syksyn aikana tankkiseoksissa.
Mangaanipeittaus myös mahdollinen 3 l/ 1000 kiloa siementä. Tämä
ei poista ruiskutusten tarvetta kokonaan tarve 2*1 l.
Starttifosforin
(12-23-0) syyskäytöstä on havaittu olevan hyötyä
Kevätlannoitus:
YaraBela
Suomensalpietari 370 kg/ha, 100 kg typpeä, (Seleeni kotoiseen
rehuun)
YaraBela
Suomensalpietari 74- 260 kg/ha, 20-70 kg/ha, (Seleeni kotoiseen
rehuun)
YaraVita
Mantrac Pro 1 l/ha, rikkakasvien torjunta tankkiseoksena.
Voidaan
uusia tarvittaessa.
Kasvinsuojelu
Kasvinsuojelu
syksyllä:
Rikat
(Boxer ja MCPA rekisteröityjä), laikkutaudit ja lumihome torjutaan
aina huolellisesti.
Kahukärpänen
ja viirukaskaat tarpeen torjua usein, koska ohra kylvetään
aikaisin.
Etanat
voivat olla ongelma, mutta ei niin paha kuin rukiilla.
Korrensäädettä
voi käyttää kasvuasteesta 25 alkaen. Moddus EVO 0,25 l/ha
vahvistaa merkittävästi juuristoa.
Lumihomeen
torjunta kannattaa tehdä systeemisellä aineella lokakuun lopulla,
kun ohra on vielä kasvussa.
HUOM!
Kaikkien
syksyn viljelytoimien tulee tähdätä mahdollisimman vahvaan
juuristoon, sekä runsaaseen sivuversojen määrään!
Kasvinsuojelu
keväällä:
Rikkatorjunta
pienehköllä annoksella riittää, jos rikat on torjuttu jo
syksyllä.
Syysohra
ei lakoonnu herkästi, maltillinen korrensäätö riittää.
Moddus
M/Sonis tarvittaessa kesällä.
Kevään
myöhäiset yöpakkaset tuhoavat hyvinkin talvehtineita oraita.
Puinti
Puinti
ajoittuu heinä-elokuun vaihteeseen. Yara Kotkaniemessä on saatu yli
10 000 kilon satoja Matros syysohrasta ja käytännön
viljelyksiltäkin yli 8000
Työryhmä:
Olli-Pekka Ruponen, Ilkka Kouvo, Timo Lehtinen, Vesa Harjunmaa, Ilari
Sundberg,
Anne
Kerminen/Yara Suomi
ps. Tiistaina 19.7. tavataan, Tervetuloa.
tiistai 12. heinäkuuta 2016
Tervetuloa syyskasivipäivääni 19.7. !!
O-P Ruposen/Toivon Tilan syyskasvipäivä tulee jälleen!
Paikka: Toivon Tila, Lehdentie 70 (Ammakolla)
Aika: Tiistai 19.7. klo 15
Tänä kesänä teemana on mm. syysohra, kumina ja jatkuvan kasvipeitteisyyden toteuttaminen. Paljon uutuuksia esillä!
Maatilamittakaavan "ruuduilla" näet miten olen tai en ole toimissani onnistunut. (Lista päivittyy vielä lähipäivien aikana.)
Mukana pellon reunalla mm. :
Trans Farm, Yara, K-maatalous / Kesko, Bayer Crop Science
Dow AgroSciences, ViljelijänBerner, SoilFood, Järki -hanke
Esittelyssä mm:
- Matros -syysohra, K / Kesko
- Syysohran lannoitusohjelman lanseeraus (uutuus), Yara Anne Kerminen
- Syysrapsi, mm. Etanoiden torjunta , Berner Asmo Saarinen
- Suojakasveihin hajakylvetty Kepron -kumina, (uutuuslajike) Trans Farm, Jyrki Leppälä
- Hajakylvetty Ceylon -syysvehnä, O-P Ruponen
- Rikkojen syystorjunnan esittelyä, Bacara Forte (koeaine/uutuus), Bayer Juha Peltola
- Täysin uuden rikka-aineen esittely, Zypar (koeaine/uutuus), Dow Aki Niemelä
- Tautiaine-uutuuksia, Siltra Xpro / (uutuus) Bayer Juha Peltola
- Kevätohran tautitorjunta, ExpertTwin (uutuus) Berner Mika Isokääntä
- Uudet kattavat maanäyteanalyysit, SoilFood/Eurofins (uutuus)
- Järki -lannoite hankkeen kuulumiset, Kaisa Riiko
- Sateelliittikuvamateriaali a lohkoista, (uutuus) O-P Ruponen
- Neuvo2020 - palveluiden mahdollisuudet. O-P
- Heuling -ruumentenlevitin, Vihdin Kone
- Asiaa koneiden rengastuksista
Muutakin mukavaa nähtävillä, sekä toki paljon tuttuja ihmisiä!
Lähimakkaraa, virvokkeita, kahvia jne. tietenkin tarjolla...
Tervetuloa!
Ystävällisin Terveisin
O-P Ruponen / Toivon Tila
0505824645
Paikka: Toivon Tila, Lehdentie 70 (Ammakolla)
Aika: Tiistai 19.7. klo 15
Tänä kesänä teemana on mm. syysohra, kumina ja jatkuvan kasvipeitteisyyden toteuttaminen. Paljon uutuuksia esillä!
Maatilamittakaavan "ruuduilla" näet miten olen tai en ole toimissani onnistunut. (Lista päivittyy vielä lähipäivien aikana.)
Mukana pellon reunalla mm. :
Trans Farm, Yara, K-maatalous / Kesko, Bayer Crop Science
Dow AgroSciences, ViljelijänBerner, SoilFood, Järki -hanke
Esittelyssä mm:
- Matros -syysohra, K / Kesko
- Syysohran lannoitusohjelman lanseeraus (uutuus), Yara Anne Kerminen
- Syysrapsi, mm. Etanoiden torjunta , Berner Asmo Saarinen
- Suojakasveihin hajakylvetty Kepron -kumina, (uutuuslajike) Trans Farm, Jyrki Leppälä
- Hajakylvetty Ceylon -syysvehnä, O-P Ruponen
- Rikkojen syystorjunnan esittelyä, Bacara Forte (koeaine/uutuus), Bayer Juha Peltola
- Täysin uuden rikka-aineen esittely, Zypar (koeaine/uutuus), Dow Aki Niemelä
- Tautiaine-uutuuksia, Siltra Xpro / (uutuus) Bayer Juha Peltola
- Kevätohran tautitorjunta, ExpertTwin (uutuus) Berner Mika Isokääntä
- Uudet kattavat maanäyteanalyysit, SoilFood/Eurofins (uutuus)
- Järki -lannoite hankkeen kuulumiset, Kaisa Riiko
- Sateelliittikuvamateriaali
- Neuvo2020 - palveluiden mahdollisuudet. O-P
- Heuling -ruumentenlevitin, Vihdin Kone
- Asiaa koneiden rengastuksista
Muutakin mukavaa nähtävillä, sekä toki paljon tuttuja ihmisiä!
Lähimakkaraa, virvokkeita, kahvia jne. tietenkin tarjolla...
Tervetuloa!
Ystävällisin Terveisin
O-P Ruponen / Toivon Tila
0505824645
O-P Ruposen/Toivon Tilan syyskasvipäivä tulee jälleen!
Paikka: Toivon Tila, Lehdentie 70 (Ammakolla)
Aika: Tiistai 19.7. klo 15
Tänä kesänä teemana on mm. syysohra, kumina ja jatkuvan kasvipeitteisyyden toteuttaminen. Paljon uutuuksia esillä!
Maatilamittakaavan "ruuduilla" näet miten olen tai en ole toimissani onnistunut. (Lista päivittyy vielä lähipäivien aikana.)
Mukana pellon reunalla mm. :
Trans Farm, Yara, K-maatalous / Kesko, Bayer Crop Science
Dow AgroSciences, ViljelijänBerner, SoilFood, Järki -hanke
Esittelyssä mm:
- Matros -syysohra, K / Kesko
- Syysohran lannoitusohjelman lanseeraus (uutuus), Yara Anne Kerminen
- Syysrapsi, mm. Etanoiden torjunta , Berner Asmo Saarinen
- Suojakasveihin hajakylvetty Kepron -kumina, (uutuuslajike) Trans Farm, Jyrki Leppälä
- Hajakylvetty Ceylon -syysvehnä, O-P Ruponen
- Rikkojen syystorjunnan esittelyä, Bacara Forte (koeaine/uutuus), Bayer Juha Peltola
- Täysin uuden rikka-aineen esittely, Zypar (koeaine/uutuus), Dow Aki Niemelä
- Tautiaine-uutuuksia, Siltra Xpro / (uutuus) Bayer Juha Peltola
- Kevätohran tautitorjunta, ExpertTwin (uutuus) Berner Mika Isokääntä
- Uudet kattavat maanäyteanalyysit, SoilFood/Eurofins (uutuus)
- Järki -lannoite hankkeen kuulumiset, Kaisa Riiko
- Sateelliittikuvamateriaali a lohkoista, (uutuus) O-P Ruponen
- Neuvo2020 - palveluiden mahdollisuudet. O-P
- Heuling -ruumentenlevitin, Vihdin Kone
- Asiaa koneiden rengastuksista
Muutakin mukavaa nähtävillä, sekä toki paljon tuttuja ihmisiä!
Lähimakkaraa, virvokkeita, kahvia jne. tietenkin tarjolla...
Tervetuloa!
Ystävällisin Terveisin
O-P Ruponen / Toivon Tila
0505824645
Paikka: Toivon Tila, Lehdentie 70 (Ammakolla)
Aika: Tiistai 19.7. klo 15
Tänä kesänä teemana on mm. syysohra, kumina ja jatkuvan kasvipeitteisyyden toteuttaminen. Paljon uutuuksia esillä!
Maatilamittakaavan "ruuduilla" näet miten olen tai en ole toimissani onnistunut. (Lista päivittyy vielä lähipäivien aikana.)
Mukana pellon reunalla mm. :
Trans Farm, Yara, K-maatalous / Kesko, Bayer Crop Science
Dow AgroSciences, ViljelijänBerner, SoilFood, Järki -hanke
Esittelyssä mm:
- Matros -syysohra, K / Kesko
- Syysohran lannoitusohjelman lanseeraus (uutuus), Yara Anne Kerminen
- Syysrapsi, mm. Etanoiden torjunta , Berner Asmo Saarinen
- Suojakasveihin hajakylvetty Kepron -kumina, (uutuuslajike) Trans Farm, Jyrki Leppälä
- Hajakylvetty Ceylon -syysvehnä, O-P Ruponen
- Rikkojen syystorjunnan esittelyä, Bacara Forte (koeaine/uutuus), Bayer Juha Peltola
- Täysin uuden rikka-aineen esittely, Zypar (koeaine/uutuus), Dow Aki Niemelä
- Tautiaine-uutuuksia, Siltra Xpro / (uutuus) Bayer Juha Peltola
- Kevätohran tautitorjunta, ExpertTwin (uutuus) Berner Mika Isokääntä
- Uudet kattavat maanäyteanalyysit, SoilFood/Eurofins (uutuus)
- Järki -lannoite hankkeen kuulumiset, Kaisa Riiko
- Sateelliittikuvamateriaali
- Neuvo2020 - palveluiden mahdollisuudet. O-P
- Heuling -ruumentenlevitin, Vihdin Kone
- Asiaa koneiden rengastuksista
Muutakin mukavaa nähtävillä, sekä toki paljon tuttuja ihmisiä!
Lähimakkaraa, virvokkeita, kahvia jne. tietenkin tarjolla...
Tervetuloa!
Ystävällisin Terveisin
O-P Ruponen / Toivon Tila
0505824645
sunnuntai 5. kesäkuuta 2016
Syysohra- ja kuminapäivitys, kesäkuun alku
Kesäkuun alkupäivillä syysohra alkoi työntää tähkää esiin. Nyt 5.6. kasvusto on jo lähes kokonaan tähkällä. Huhtikuun lopun jatkuvat yöpakkaset ja lämpimät päivät harvensivat kasvustoa paikoin rajusti. Satotavoite oli alunperin 5 tonnia/ha, mutta siihen ei varmaankaan aivan ylletä. Keväällä odotukset olivat hetken jo korkeammallakin...
Puinti ajoittunee jo heinäkuun puolenvälin tietämiin.
Syysohraa Halikossa 4.6. |
Osa kasvustosta on todella harvaa.
Harvaa syysohraa |
Suojakasveihin kylvettyjen kuminoiden kohdalla päädyin niittoon. Kukkavarsia/kukintoja oli niin vähän että sato olisi ollut lähes olematon. Muutamia kohtia pitää myös paikkakylvää ja korjuu tapahtuu ensimmäsen kerran siis ensi kesänä.
PS. Huomenna 6.6. on ks-tutkintotilaisuus! Vielä ehtii ilmottautua.
keskiviikko 27. huhtikuuta 2016
Jatkuva suhteellinen hedelmällisyys
Satelliittikuvaa prosessoituna.
Tässä alla "Miehittämättömät lentimet" -postauksessa lupaamani kartta kotilohkoiltani.
Kartta on sekä kerätty satelliittikuvista lohkojeni kymmenen vuoden historiatietojen perusteella, että muokattu visuaaliseen muotoon, saksalaisen Talking Fields nimisen yrityksen toimesta.
Kirkkaan vihreät alueet ovat tuottaneet lohkoilla keskimääräisen (alueen sisäisesti tarkasteltuna) sadon/vihermassan, keltaiset ja punaiset keskimääräistä heikomman ja tumman vihreät sekä siniset alueet keskimääräistä paremman vihermassan. (Ruutukoko kartalla on 20x20 m)
Katso kuvan alareunasta skaala: + - 40 %. (persistent relative fertility = (lohkojen) jatkuva suhteellinen hedelmällisyys)
Kartta kertoo armottoman totuuden pitkällä aikavälillä lohkojen eri osien välillä, eikä viljelijälle jää "muistivirhettä" vain yksittäiseen huonoon tai hyvään vuoteen liittyen.
Talking Fields Basemap |
Mihin käyttää? Pari esimerkkiä
Neuvontatyössä karttaa voidaan käyttää asiakkaan tarpeiden kartoittamiseen ja kunnostustoimenpiteiden oikeaan kohdentamiseen.
Kun ostetaan tai vuokrataan uusia lohkoja viljelyyn ei tarvita esim. vuosia kestävää kallista "viljelykokeilua" lohkon eri osien sadontuottokyvystä. Heti ensimmäisenä vuonna voidaan siten panostaa viljelyä hyviin alueisiin ja blokata tuottamattomimmat kohdat korjaustoimien alle tai "passiiviseen" käyttöön.
Kuvaa voidaan joissain tapauksissa hyödyntää, sen edullisuuden vuoksi, myös silloin kun ollaan vasta tekemässä tarjousta myynnissä olevista lohkoista.
Kartan pystyy siis tilaamaan miltä tahansa peltolohkoilta.
Kymmenen vuoden päästä
Jotta jokin asia pellolla olisi varmuudella parannettavissa sen pitää olla myös mitattavissa ja päinvastoin. Koska käytössäni ei ole ollut satokartoitusvälineitä puimurissa, on tämä kartta todella edullinen ja kätevä "satomittari".
Omilla lohkoilla olen muuttanut viljelykäytäntöjä aivan viime vuosina mm. jatkuvan kasvipeitteisyyden suuntaan. Tähän karttaan vertaamalla pystyn siten kymmenen vuoden kuluttua vertaamaan, onko kirkkaan vihreät alueet laajentunee vai kenties pienentyneet...
keskiviikko 30. maaliskuuta 2016
keskiviikko 23. maaliskuuta 2016
Miehittämättömät lentimet
Ilmakartoistusvälineiden aakkosia opettelemassa
21.3. olin Salon kaupungintalolla opettelemassa itselleni hyvinkin vierasta asiaa eli miehittämättömien lentävien laitteiden "aakkosia" ja näiden mahdollisuuksia kasvinviljelyn apuvälineinä. Vierasta oli oikeastaan kaikki aiheeseen liittyvistä termeistä ja lyhenteistä lähtien.
Tilaisuuden järjesti TEKES (Tekniikan ja innovaatioiden kehittämiskeskus) otsikolla "Tehoa maatalouteen droneilla". Kohderyhmänä oli kaikki asiasta kiinostuneet.
Alkuun laitan muutaman vapaasti suomennetun termin: Drone = yleisnimi miehittämätömille (lentäville) apuvälineille, UAV = miehittämätön lentävä laite, UAS = miehittämätön lentävä sovellus, RPAS = kaukopilotoitu lentokonejärjestelmä ICAO = kansainvälinen siviili-ilmailuliitto (BVLOS = näkemäalueen ulkopuolella operointi)
Tässä blogitekstissä on "liikaa" linkkejä, mutta jos asia oikeasti kiinnostaa suosittelen kurkkaamaan niiden taakse...
Trafi
Tässä linkki Trafin (Liikenteen turvallisuusvirasto) edustajan helposti ymmärrettäviin dioihin, joiden avulla pääsee aiheesta mielestäni ummikkokin hyvin "jyvälle": https://tapahtumat.tekes.fi/uploads/43fa7816/RPAS_viranomaissntely_Tekes_Salo_21_3_2016-4975.pdf
Yleisesti voidaan todeta että Suomessa lupakäytännöt miehittämättömissä "lentimissä" ovat ylivoimaisen vapaita ja meillä ei rajoitteita juurikaan ole vrt. muut länsimaat. Eli lähtökohta toiminnalle on hyvä ja samaa suuntausta toivotaan muuallekkin, jotta ala voisi kehittyä.
Alla linkki jossa voit tehdä Trafille ilmoituksen omasta aluksestasi. Ei maksa mitään. Käyttötarkoituksissa on mm. "Maatalouteen liittyvät työt / Agricultural work" http://www.trafi.fi/ilmailu/miehittamaton_ilmailu/ilmoitus
Esityksiä:
Liisa Pesonen "Vakolasta" pohti alusten käyttömahdollisuuksia otsikolla: Digitalisaatio ja maatalouden uudet toimintamallit.
https://tapahtumat.tekes.fi/uploads/43fa7816/Dronet_Salo_213_2016_Pesonen_Luke_-2206.pdf
Eviran Minna-Maija väänäsen esityksestä löytyy muutamia käytännön esimerkkejä, missä aluksia voitaisiin lähitulevaisuudessa hyvinkin käyttää: Linkki
Jussi Knaapin esitykseen ei valitettavasti (vielä) ole minulla linkkiä.
Jussi puhui satelliittikuvauksen mahdollisuuksista ja painotti että kaikille (satelliittioperaattorit, "kopterit" ja kiinteäsiipiset lentimet) on tilaa tällä alalla. Jo nyt on mahdollista saada ravinteiden tarpeen lisäksi esiin kartta joka tuo ilmi kasvuston stressitilan. Tulevaisuudessa mennään kohti mikromanagementtia ja kasvikohtaista viljelyä. Hän korosti myös ns. big datan merkitystä kun kehitystyötä jatketaan.
Kannattaa myös muistaa että suomalaiset olivat Kemiran Loris-kartoillaan 90-luvulla Euroopan kärkeä... Mutta monestakin syystä olemme jääneet hiukan takamatkalle.
Alan yrityksiä:
Suomalainen alan huippuyritys MosaicMill:http://www.mosaicmill.com/applications/appli_agriculture.html
Airinov on ranskalainen yritys joka myy valmiita paketteja kasvustojen lentokartoitukseen ja tiedon prosessointiin, kehittyneellä ns. "neljäkanavaisella" kuvaustekniikalla varustettuna: https://www.youtube.com/watch?v=iQfdLDw8NmI
Suomessa vastaavaa ("1-kanavainen") järjestelmää myy Trimble: https://shop.geotrim.fi/trimble-ux5.html
Vista Geo: Satelliittikuvien prosessointia ja valmiita palvelutuotteita tiloille: http://www.vista-geo.de/en/portfolio_category/agriculture/
Tunnelmat tilaisuuden jälkeen
Aihe ja tilaisuus oli kokonaisuutena todella mielenkiintoinen.
Nyt (Tekesin tai jonkun muun tahon) pitäisi jatkaa eteenpäin tilaisuuksien sarjaa ja saada käytännön tarpeet (ja maatilat) kohtaamaan operaattoreiden kanssa oikeen tosissaan.
Palaan tähän aiheeseen ihan lähiaikoina, kun saan satelliittidataa omilta lohkoiltani TF BaseMap-tuotteen muodossa. Katso (/osta) Koneviesti 4/2016 s. 26 jossa asiasta jo hieman tietoa.
Kone Viestiin
Nyt (Tekesin tai jonkun muun tahon) pitäisi jatkaa eteenpäin tilaisuuksien sarjaa ja saada käytännön tarpeet (ja maatilat) kohtaamaan operaattoreiden kanssa oikeen tosissaan.
Palaan tähän aiheeseen ihan lähiaikoina, kun saan satelliittidataa omilta lohkoiltani TF BaseMap-tuotteen muodossa. Katso (/osta) Koneviesti 4/2016 s. 26 jossa asiasta jo hieman tietoa.
Kone Viestiin
Tunnisteet:
airinov,
BVLOS,
drone,
dronit,
jussi knaapi,
kasvikohtainen viljely,
mikromanagementti,
roboluutio,
RPAS,
stressikartta,
tf basemap,
trafi,
trimble,
UAS,
UAV,
vista geo
maanantai 15. helmikuuta 2016
Aivan kipsissä ??
Eri yhteyksissä on viime aikoina nostettu esiin lannoiteteollisuudessa syntyvän kipsin (kalsiumsulfaatti) käytön mahdollisuuksia fosforivaluntojen siepparina savimailta. Artikkelit ovat olleet kuitenkin melko yksipuolisia ja lähestyneet asiaa oikeastaan yksinomaan Itämeren P-pitoisuuden vähentämisen näkökulmasta.
Mielenkiintoni asiaan heräsi ja tuumin että asiaa on syytä tutkailla myös kasvinviljelyn suunnalta.
Kipsin vertailutuotteeksi valitsin ns. rakennekalkin (sammutettu kalkki, meesakalkki) kahdestakin syystä: Rakennekalkin "fosforinsiepparikyky" on tutkimusten mukaan hyvinkin tasavertainen kipsin kanssa ja tuotteet ovat työteknisesti vertailukelpoisia keskenään eli kumpikin vaatii toimiakseen "oikein", välittömän multauksen levityksen jälkeen.
Työtekniikasta minulla on hieman jo käytännön kokemustakin. (kts. http://neuvo2020.blogspot.fi/2015/10/rakennekalkitusta.html )
Tässä kokoamani plussat ja miinukset "parivertailuna":
Maatilan näkökulmasta tarkasteltuna:
+ S -lannoite
+ Ca -lannoite
+ P -lannoite
+ Vähentää eroosiota / mururakenteen kestävyyttä (nostaa johtolukua)
+ Hyvä saatavuus
+ Voidaan käyttää lohkoilla joissa pH on jo korkealla
+ Pitkäkestoinen vaikutus (Ca:Mg)
+ Voidaan käyttää korkean pH:n lohkoilla
- Lyhytkestoinen (fosforin pidätys)
- Kallis (hinta/hyöty)
- Ei nosta pH:ta (jopa laskee hieman)
- Vaatii hyvät levitysolosuhteet
- Ei sovellu sisämaan tiloille (makean veden alueet)
- Vain yksi toimittaja (ei kilpailua)
- Heikentää kasvin seleenin ottoa
Vesistön/ympäristön kannalta tarkasteltuna:
+ Vähentää tehokkaasi P-kuormitusta
+ Vähentää eroosiota
+ Erikoiskohteiden tuote
- Logistiset ongelmat, kipsivuoret Savossa ja tarve toisaalla
- Ei sovellu kuin meren rannikolle, ei edes jokiekosysteemiin (tai murtovesiin?)
- Ei sovellu pohjavesialueille
- Lyhytkestoinen vaikutus (P-siepparina, n. 3 v.)
- Ei poista perimmäisiä pellon rakenneongelmia, on vain lääke
Kasvinviljelyn ja maatilojen näkökulmasta näyttäisi siltä että kipsi on isoina annoksina (tonneja/ha) joidenkin meren rantojen erityiskohteiden/-lohkojen (esim. virkistysalueiden välitön läheisyys, sokerijuurikas yms.) tuote. Sen käyttö voisi olla enemmänkin lannoituskäyttöä (alle tonni/ha), rikki- ja kalsiumlannoitteena.
Suuri ongelma on että Siilinjärven "kipsivuoret" sijaitsevat väärässä paikassa käyttöalueeseen nähden, sillä suurin hyöty kipsistä saataisiin saaristomeren valuma-alueen saviseuduilla. Järvi-Suomeen kipsi ei sovellu, koska se nostaa makean veden suolapitoisuutta ja haittaa näin vesistöjen elämää. Kipsin käyttö laajemmassa maatilamittakaavassa ei ole tila- eikä valtakunnankaan tasolla taloudellisesti perusteltua ja siitä saatava lisäarvo varsinaiseen kasvinviljelyyn on melko rajallinen. Suurin lisäarvo olisi lähinnä alan imagoon liittyvää.
Kipsiä vastaanottavien tilojen tulisikin saada ns. "porttimaksua" (esim. rahtikorvaus) toimittajan taholta, jotta toiminta olisi isommassa mittakaavassa mielekästä.
Linkkejä aiheeseen:
http://www.yara.fi/tietoa-yarasta/kestava-kehitys/itameri/p-trap-kipsiratkaisu/
http://www.nordkalk.fi/Rakennekalkki
TEHO-hankkeen kokeilu:
http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B7DCFB844-F951-4527-A3FF-73D1EA8F84C5%7D/55532
Mielenkiintoni asiaan heräsi ja tuumin että asiaa on syytä tutkailla myös kasvinviljelyn suunnalta.
Kipsin vertailutuotteeksi valitsin ns. rakennekalkin (sammutettu kalkki, meesakalkki) kahdestakin syystä: Rakennekalkin "fosforinsiepparikyky" on tutkimusten mukaan hyvinkin tasavertainen kipsin kanssa ja tuotteet ovat työteknisesti vertailukelpoisia keskenään eli kumpikin vaatii toimiakseen "oikein", välittömän multauksen levityksen jälkeen.
Työtekniikasta minulla on hieman jo käytännön kokemustakin. (kts. http://neuvo2020.blogspot.fi/2015/10/rakennekalkitusta.html )
Tässä kokoamani plussat ja miinukset "parivertailuna":
Rakennekalkki
Maatilan näkökulmasta tarkasteltuna:
+ Edullinen kalkitusaine (vaikka käyttäisi "tavallisena" kalkkina)
+ Parantaa maan rakennetta, kationivaihtokapasiteetti paranee
+ Nostaa pH:ta todella nopeasti ( kok.neutral.kyky yli 40 %)
+ Parantaa satoa ja tuottoa
+ Vähentää eroosiota
+ Parantaa satoa ja tuottoa
+ Vähentää eroosiota
+ Monivaikutteinen, pH, rakenne, sato jne.
+ Kokonaistaloudellinen
+ Sopii kaikille maatiloille, koko Suomen alueella
+ Useita toimittajia, hintakilpailua
+ Pitkäkestoinen
+ Mg -lannoite
+ Ca -lannoite
+ P-lannoite
+ Sopii kaikille maatiloille, koko Suomen alueella
+ Useita toimittajia, hintakilpailua
+ Pitkäkestoinen
+ Mg -lannoite
+ Ca -lannoite
+ P-lannoite
- Rakennetta parantava vaikutus saadaan vain hyvissä oloissa levitettäessä
- Rajallinen saatavuus
- Mg -lannoitus (Ca ja Mg -suhde)
- Ei kannata käyttää kalsiumin nostoon lohkoilla joissa pH korkea (hivenien saanti ym. menee "sekaisin", ylikalkitus)
- Ei ole sallittu luomutuotannossa
- Mg -lannoitus (Ca ja Mg -suhde)
- Ei kannata käyttää kalsiumin nostoon lohkoilla joissa pH korkea (hivenien saanti ym. menee "sekaisin", ylikalkitus)
- Ei ole sallittu luomutuotannossa
Vesistön/ympäristön kannalta tarkasteltuna:
+ Hyvä saatavuus "saviseuduilla"
+ Edullinen
+ Sopii kaikille valuma-alueille, (makea ja suolainen vesi)
+ Vähentää tehokkaasi P-kuormitusta
+ Hyvä saatavuus "saviseuduilla"
+ Edullinen
+ Sopii kaikille valuma-alueille, (makea ja suolainen vesi)
+ Vähentää tehokkaasi P-kuormitusta
+ Vähentää eroosiota
+ Ei tunnettuja haittavaikutuksia
- Ei poista perimmäisiä pellon rakenneongelmia, on "vain" lääke
Kipsi
Maatilan näkökulmasta tarkasteltuna:
+ S -lannoite
+ Ca -lannoite
+ P -lannoite
+ Vähentää eroosiota / mururakenteen kestävyyttä (nostaa johtolukua)
+ Hyvä saatavuus
+ Voidaan käyttää lohkoilla joissa pH on jo korkealla
+ Pitkäkestoinen vaikutus (Ca:Mg)
+ Voidaan käyttää korkean pH:n lohkoilla
- Lyhytkestoinen (fosforin pidätys)
- Kallis (hinta/hyöty)
- Ei nosta pH:ta (jopa laskee hieman)
- Vaatii hyvät levitysolosuhteet
- Ei sovellu sisämaan tiloille (makean veden alueet)
- Vain yksi toimittaja (ei kilpailua)
- Heikentää kasvin seleenin ottoa
Vesistön/ympäristön kannalta tarkasteltuna:
+ Vähentää tehokkaasi P-kuormitusta
+ Vähentää eroosiota
+ Erikoiskohteiden tuote
- Ei sovellu kuin meren rannikolle, ei edes jokiekosysteemiin (tai murtovesiin?)
- Ei sovellu pohjavesialueille
- Lyhytkestoinen vaikutus (P-siepparina, n. 3 v.)
- Ei poista perimmäisiä pellon rakenneongelmia, on vain lääke
Kasvinviljelyn ja maatilojen näkökulmasta näyttäisi siltä että kipsi on isoina annoksina (tonneja/ha) joidenkin meren rantojen erityiskohteiden/-lohkojen (esim. virkistysalueiden välitön läheisyys, sokerijuurikas yms.) tuote. Sen käyttö voisi olla enemmänkin lannoituskäyttöä (alle tonni/ha), rikki- ja kalsiumlannoitteena.
Suuri ongelma on että Siilinjärven "kipsivuoret" sijaitsevat väärässä paikassa käyttöalueeseen nähden, sillä suurin hyöty kipsistä saataisiin saaristomeren valuma-alueen saviseuduilla. Järvi-Suomeen kipsi ei sovellu, koska se nostaa makean veden suolapitoisuutta ja haittaa näin vesistöjen elämää. Kipsin käyttö laajemmassa maatilamittakaavassa ei ole tila- eikä valtakunnankaan tasolla taloudellisesti perusteltua ja siitä saatava lisäarvo varsinaiseen kasvinviljelyyn on melko rajallinen. Suurin lisäarvo olisi lähinnä alan imagoon liittyvää.
Kipsiä vastaanottavien tilojen tulisikin saada ns. "porttimaksua" (esim. rahtikorvaus) toimittajan taholta, jotta toiminta olisi isommassa mittakaavassa mielekästä.
Linkkejä aiheeseen:
http://www.yara.fi/tietoa-yarasta/kestava-kehitys/itameri/p-trap-kipsiratkaisu/
http://www.nordkalk.fi/Rakennekalkki
TEHO-hankkeen kokeilu:
http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B7DCFB844-F951-4527-A3FF-73D1EA8F84C5%7D/55532
sunnuntai 3. tammikuuta 2016
Syysohrapäivitystä
Pienen bloggaustauon jälkeen laitan kuvan syysohrasta ja toivotan sen myötä kasvu- ja idearikasta vuotaa 2016 kaikille blogini uusille ja "vanhoille" lukijoille. Pysykäähän "kanavalla"!
Tuolta siis Matroslohko näytti juuri ennen talven tuloa 25.12.2015. Tapaninpäivänä alkoi ilma viilenemään täällä Halikossa ja nyt on talvi päällä.
Tuulilta suojaavaa lumipeitettä ja kevättä jännityksellä odotellen.
T: O-P Ruponen
Matros jouluna 2015 |
Tuulilta suojaavaa lumipeitettä ja kevättä jännityksellä odotellen.
T: O-P Ruponen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)