Mielenkiintoni asiaan heräsi ja tuumin että asiaa on syytä tutkailla myös kasvinviljelyn suunnalta.
Kipsin vertailutuotteeksi valitsin ns. rakennekalkin (sammutettu kalkki, meesakalkki) kahdestakin syystä: Rakennekalkin "fosforinsiepparikyky" on tutkimusten mukaan hyvinkin tasavertainen kipsin kanssa ja tuotteet ovat työteknisesti vertailukelpoisia keskenään eli kumpikin vaatii toimiakseen "oikein", välittömän multauksen levityksen jälkeen.
Työtekniikasta minulla on hieman jo käytännön kokemustakin. (kts. http://neuvo2020.blogspot.fi/2015/10/rakennekalkitusta.html )
Tässä kokoamani plussat ja miinukset "parivertailuna":
Rakennekalkki
Maatilan näkökulmasta tarkasteltuna:
+ Edullinen kalkitusaine (vaikka käyttäisi "tavallisena" kalkkina)
+ Parantaa maan rakennetta, kationivaihtokapasiteetti paranee
+ Nostaa pH:ta todella nopeasti ( kok.neutral.kyky yli 40 %)
+ Parantaa satoa ja tuottoa
+ Vähentää eroosiota
+ Parantaa satoa ja tuottoa
+ Vähentää eroosiota
+ Monivaikutteinen, pH, rakenne, sato jne.
+ Kokonaistaloudellinen
+ Sopii kaikille maatiloille, koko Suomen alueella
+ Useita toimittajia, hintakilpailua
+ Pitkäkestoinen
+ Mg -lannoite
+ Ca -lannoite
+ P-lannoite
+ Sopii kaikille maatiloille, koko Suomen alueella
+ Useita toimittajia, hintakilpailua
+ Pitkäkestoinen
+ Mg -lannoite
+ Ca -lannoite
+ P-lannoite
- Rakennetta parantava vaikutus saadaan vain hyvissä oloissa levitettäessä
- Rajallinen saatavuus
- Mg -lannoitus (Ca ja Mg -suhde)
- Ei kannata käyttää kalsiumin nostoon lohkoilla joissa pH korkea (hivenien saanti ym. menee "sekaisin", ylikalkitus)
- Ei ole sallittu luomutuotannossa
- Mg -lannoitus (Ca ja Mg -suhde)
- Ei kannata käyttää kalsiumin nostoon lohkoilla joissa pH korkea (hivenien saanti ym. menee "sekaisin", ylikalkitus)
- Ei ole sallittu luomutuotannossa
Vesistön/ympäristön kannalta tarkasteltuna:
+ Hyvä saatavuus "saviseuduilla"
+ Edullinen
+ Sopii kaikille valuma-alueille, (makea ja suolainen vesi)
+ Vähentää tehokkaasi P-kuormitusta
+ Hyvä saatavuus "saviseuduilla"
+ Edullinen
+ Sopii kaikille valuma-alueille, (makea ja suolainen vesi)
+ Vähentää tehokkaasi P-kuormitusta
+ Vähentää eroosiota
+ Ei tunnettuja haittavaikutuksia
- Ei poista perimmäisiä pellon rakenneongelmia, on "vain" lääke
Kipsi
Maatilan näkökulmasta tarkasteltuna:
+ S -lannoite
+ Ca -lannoite
+ P -lannoite
+ Vähentää eroosiota / mururakenteen kestävyyttä (nostaa johtolukua)
+ Hyvä saatavuus
+ Voidaan käyttää lohkoilla joissa pH on jo korkealla
+ Pitkäkestoinen vaikutus (Ca:Mg)
+ Voidaan käyttää korkean pH:n lohkoilla
- Lyhytkestoinen (fosforin pidätys)
- Kallis (hinta/hyöty)
- Ei nosta pH:ta (jopa laskee hieman)
- Vaatii hyvät levitysolosuhteet
- Ei sovellu sisämaan tiloille (makean veden alueet)
- Vain yksi toimittaja (ei kilpailua)
- Heikentää kasvin seleenin ottoa
Vesistön/ympäristön kannalta tarkasteltuna:
+ Vähentää tehokkaasi P-kuormitusta
+ Vähentää eroosiota
+ Erikoiskohteiden tuote
- Ei sovellu kuin meren rannikolle, ei edes jokiekosysteemiin (tai murtovesiin?)
- Ei sovellu pohjavesialueille
- Lyhytkestoinen vaikutus (P-siepparina, n. 3 v.)
- Ei poista perimmäisiä pellon rakenneongelmia, on vain lääke
Kasvinviljelyn ja maatilojen näkökulmasta näyttäisi siltä että kipsi on isoina annoksina (tonneja/ha) joidenkin meren rantojen erityiskohteiden/-lohkojen (esim. virkistysalueiden välitön läheisyys, sokerijuurikas yms.) tuote. Sen käyttö voisi olla enemmänkin lannoituskäyttöä (alle tonni/ha), rikki- ja kalsiumlannoitteena.
Suuri ongelma on että Siilinjärven "kipsivuoret" sijaitsevat väärässä paikassa käyttöalueeseen nähden, sillä suurin hyöty kipsistä saataisiin saaristomeren valuma-alueen saviseuduilla. Järvi-Suomeen kipsi ei sovellu, koska se nostaa makean veden suolapitoisuutta ja haittaa näin vesistöjen elämää. Kipsin käyttö laajemmassa maatilamittakaavassa ei ole tila- eikä valtakunnankaan tasolla taloudellisesti perusteltua ja siitä saatava lisäarvo varsinaiseen kasvinviljelyyn on melko rajallinen. Suurin lisäarvo olisi lähinnä alan imagoon liittyvää.
Kipsiä vastaanottavien tilojen tulisikin saada ns. "porttimaksua" (esim. rahtikorvaus) toimittajan taholta, jotta toiminta olisi isommassa mittakaavassa mielekästä.
Linkkejä aiheeseen:
http://www.yara.fi/tietoa-yarasta/kestava-kehitys/itameri/p-trap-kipsiratkaisu/
http://www.nordkalk.fi/Rakennekalkki
TEHO-hankkeen kokeilu:
http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B7DCFB844-F951-4527-A3FF-73D1EA8F84C5%7D/55532
Mikä muuten Yaran Uudenkaupungin kipsivuoressa on vikana ettei se sovellu pellolle? Entä mikä multauksen vaikutus sitten on? Käsittääkseni Yhdysvalloissa nimenomaan suorakylväjät levittävät kipsiä peltoon parantaakseen pinnan mururakennetta eikä multausta pidetä tarpeellisena esim: https://youtu.be/3Jtv8bbzVF0?t=7m4s
VastaaPoistaToki heillä on yleensä pienemmät savipitoisuudet pelloissa.
Juu meillä savespitoisuudet aivan eri luokkaa.
PoistaAnalyysitulosten saatteena voi kuulemma olla Suomesta lähetetyissä maanäytteissä: "Lohko soveltuu ainoastaan laidunkäyttöön varauksin."
PoistaUKIN KIPSISSÄ HAITALLISIA AINEITA. EIKÄ KIPSIÄ SIILINJÄRVELTÄKÄÄN SUORAAN JÄTEKASASTA LASTATA. OLETKO OP SELVITTÄNYT SAATAVUUDEN, SAAKO KOSKA VAAN ?
VastaaPoistaEn ole selvittänyt tuota tarkemmin, voin kysellä.
PoistaItä-Suomen aluehallintovirasto on todennut, että läjitettävä kipsi luokitellaan tavanomaiseksi jätteeksi. Yaran maanparannuskipsi tuotenimikkeillä käytettävät maanparannusaineet, jotka valmistetaan kipsistä huuhtelemalla sitä sade- ja valumavesillä 2–3 vuotta, lisäämällä siihen magnesiumoksidia, biotiittia, kalkkia tai muuta käyttötarkoitukseen sopivaa kemikaalia sekä murskaamalla ja seulomalla se, ovat tuotteita. Yara maanparannus-kipsituotteeksi edelleen prosessoitavan kipsinjätteen tulee vanhentamisprosessin jälkeen täyttää kemiallisen laadun osalta lannoitelainsäädännössä ja sen perusteella annetuissa maa- ja metsätalousministeriön päätöksissä maanparannusaineille annetut tuotteiden laatuvaatimukset.
VastaaPoistaMuussa tapauksessa prosessoimaton kipsi on tavanomaista jätettä, jonka käsittely, mukaan lukien hyödyntäminen maanparannusaineena vaatii ympäristöluvan kussakin käyttökohteessa.
Kiitoksia Janne.
PoistaLisäsin tonne rakennekalkin miinuksiin, ettei sovi luomuun.
VastaaPoistaYksi miinus lisää kipsille: Kipsaus pahentaa kaliumin puutosta, koska Kipsin Ca syrjäyttää K ja Mg:ia ja ne huuhtoutuvat.
VastaaPoista